Lastensänky

Meidän Nuppunen se päätti sitten viikonloppuna kiivetä itse omaan pinnasänkyynsä ja meinasi vielä tulla sieltä itse poiskin: päädyn kautta! Onneksi kerkesin napata pienen kiipeilijä hirmun kiinni ennen kuin mitään kerkesi sattua. Näinpä ollen meille sitten muutti uusi sänky: jatkettava lastensänky.

Kylläpä tuntui haikealta kasata pinnasänky pois, mutta kun näin miten riemuissaan tyttömme uudesta sängystä oli niin päätös tuntui oikealta ja hyvinpä on nukuttanutkin. Asetimme sängyn seinän ja meidän sängyn väliin, joten Nuppunen ei pääse mitenkään putoamaan sieltä. Tosin yöllä kyllä nopeasti kiipeää meidän sänkyymme nukkumaan, mikäli herää ja äiti-isi ikävä pääsee yllättämään. Toisaalta tämä vaihto on varmaan ihan hyväkin tehdä nyt, sillä syksyllähän pinnasängyllekin onkin uusi tarvitsija, mikäli kaikki vaan tulee tämän raskauden osalta menemään hyvin.

Missäs iässä teidän muruset ovat muuttaneet pinnasängystä pois? tai missä vaiheessa meinasitte vaihtaa isompaan sänkyyn?

Huomenna täällä poksutaan 14+0 ja ensi viikolla pääsee taas pyörähtämään neuvolassa. Nöpön sydänäänetkin ovat ruvenneet kotidopplerilla kuulumaan, joten pientä junaa on saanut kotonakin kuunnella.

Pahoinvoinnin lisäksi minulle iski ihan hirmuinen räkätauti toissaviikolla, joka lopulta äityi keuhkokuumeeksi ja vei voimat aivan loppuun, onneksi lääkekuuri sai olon helpottumaan ja nyt aletaan olla jo hyvin terveiden kirjoissa. Painohan tuo on laskenut taas entisestään uudesta vuodesta painoa lähteny -12kg, joten vähän mietityttää että mitenkä tuo pikkuinen tuolla masussa saa riittävästi ravintoa, mutta kyllähän nuo neuvolassa ovat sanoneet että se oman osansa sieltä ottaa. Onkos teillä muilla odottavilla minkälaista pahoinvointia?

Nuppu ja Pikku- Nöpö

Pitkän blogihiljaisuuden jälkeen yritän herätellä henkiin tätä blogia. Syksyllä innostus kirjoittamiseen lopahti tyystin, joten kirjoittelu vain jäi kokonaan. Nyt toivon että kevät toisikin hieman uutta innostusta kirjoittamiseen ja saisin aina silloin tällöin rustailtua jotakin tännekin blogimaailmaan. 

Aika on hurahtanut hirmuista vauhtia eteenpäin ja huomaankin että pienestä Nuppu tytöstä onkin kasvanut jo iso pieni tyttö. Kävelemään opittiin joulukuussa juuri ennen joulua (1v2kk) ja nyt kävely alkaakin pikkuhiljaa muuttua vauhdikkaamaksi ja välillä jo yritellään ottaa juoksuaskelia. Ja mikä ihaninta, kävely ulkonakin jo onnistuu ja ulkona oleminenhan on Nupun mielestä aivan ihanaa, varsinkin pulkkakyyti. Vauhti tuo mukanaan vaarallisia tilanteita, varsinkin kiipeilyn suhteen, mutta jospa tästä uhmakkaasta, uhkarohkeasta, innostuneesta ikäkaudesta selvittäisiin ilman suurempia kumpsuja. 

Puhetta Nupulta tulee jo paljon. Meillä on puhuttu T-kieltä jo jonkin aikaa: täiti=äiti, titi=isi, tittu=tutti, täti. Tuntuu että monien sanojen eteen ilmestyy jostakin T, mutta myös painokkaasti tulee Ei, mummo, kisu, hauva, pupu jne. Ja muutaman kerran myös muutamia kahden sanan lauseitakin jo tullut: en tuu, ei oo, täiti ei, titi ei .. ja tosiaankin tuo ei tuntuu olevan sellainen sana joka tosiaan on opittu :)

Minä olen aina haaveillut että saisin useamman lapsen pienillä ikäeroilla, jotta heistä olisi seuraa toisilleen ja mikäli kaikki nyt menee niin kuin pitää niin meidän pienestä Nupusta tulee isosisko elokuussa <3
Tällä hetkellä viikkoja 12+1 ja helppo ei tämäkään raskaus ole pahoinvoinnin suhteen. Oksennettu nimittäin on jo joulukuun lopusta lähtien ja elämä/ajatukset pyörii ruoan ympärillä, kun mietin mitä uskallan milloinkin syödä. Mutta onneksi tämä paha olo on jo koettu kertaalleen ja tieto siitä että se joskus tulee loppumaan, hieman helpottaa ja varsinkin se millä ihanuudella tämä sitten mahdollisesti palkitaan! 

Ihanaista ystävänpäivää kaikille! kertoilkaahan mitä teille kuuluu :)