Masukuva 37+3

Tänään piti ihan ruveta masukuvaa ottamaan että varmasti tulee vielä ainakin yksi kuva loppuraskausajalta masusta otettua ja tällaiselta se tänä aamuna näyttää. Ihana masu, kohta sitä tulee olemaan ikävä!

Huomasin muuten että kilpailuun on tullut jo 20kommenttia :) Nyt pitäisikin siis jonkinlaista arvontapalkintoa ruveta kehittelemään kuten lupasin. Ihana kyllä lukea noita veikkauksia :) Hauska miettiä että minä päivänä se vauva sieltä syntyy. Ei kelvannut isotädin eikä tädin syntymäpäivä, mutta isoukin ja ukin syntymäpäivät vielä häämöttää, 20 ja 21.10. Saa nähdä kelpaako jompikumpi noista. Hauskoja päivämääriä olisi myös 1.10.2011, 10.10.2011, 11.10.2011, 20.10.2011, 1.11.2011. Nämä ainakin tulisi tuleva isäkin muistamaan, sillä hänellä on muuten superhuono muisti syntymäpäivien kanssa :)

Tänään olen kerennyt jo käymään koiran kanssa pienen lenkin, ulkona on aivan mahtava ilma! Nyt pitäisi ruveta ruokaa laittamaan, kun keksisikin että mitäkä sitä tänään syötäisiin :) Viime yönä tuli nukuttua superpitkät unet, vaikka vauva piti viime yönä hirmuiset jumppatsempalot. Meillä on kyllä ihanan liikkuvainen vauva kun liikelaskentakaavaketta ei ole kerennyt edes kaivaa esille, kun potkuja aina alkaa satelemaan ja hyvä näin! Ihanaa kun olo on niin energinen ja jaksavainen. Tästäpä siis viikonlopun viettoon! Ihanaa viikonloppua kaikille! Ja tervetuloa uudet lukijat, teitä onkin tupsahdellut paljon viime viikkoina!

Isyyspakkaus

Minulla oli tarkoitus tehdä isyyspakkaus valmiiksi jo alkuviikosta, mutta miehen sairaslomapa hieman jarrutti hommaa. Mieheni seurasi kotona ollessaan joka ikistä tekemistäni ja oli koko ajan kyselemässä mitä milloinkin teen, joten se siitä isyyspakkauksen kasaamisesta. Tänään mieheni pystyi jo lähtemään töihin, joten minäpä tartuin heti tuumasta toimeen.

Pakkaus on jo melkein valmis, puuttuu ainoastaan: karkkipussi, sisurasia, energiajuoma, kahvipaketti, isin kulta tutti (jonka tilasin, ei ole vielä tullut) ja isin muru hattu (jonka teen jos kerkeän tekemään). Mallia pakkaukseen katsoin netin keskustelupalstoilta, josta mm. tuo isyyspakkauksen sisältö teksti on otettu, sekä erityisesti Tuitun "pieni ihme"-blogista, josta sain mallin tuosta arjen korttipakasta ja muistakin tavaroista mitä isyyspakkaukseen voisi laittaa. Kiitos kovasti!

Ps. Nyt on kilpailun palkintokin valmiina ja kuva siitä näkyy sekä kilpailuun menevässä linkissä blogin oikeassa ylänurkassa, sekä kuva hieman isompana myös kilpailupostauksessa. Muistakaahan osallistua :)

Mietteitä alkuraskaudesta - loppuraskauden hehkua!

Ne, jotka tätä blogia ovat alusta asti seuranneet tietävät, että minun alkuraskauteni ei ollut mikään helppo. Voimakas raskauspahoinvointi seurasi helmikuun alkuraskausviikoilta aina kesäkuun loppuun jolloin oksensin viimeisen kerran, pahoinvointia oli vielä heinäkuussakin osittain kuumuudesta johtuen ja syömisiäni tarkkailin vielä elokuussakin, kun pelkäsin pahoinvoinnin tulevan uudestaan tai jonkun ruokalajin sitä aiheuttavan. Useaan kertaan makasin kevään aikana paikallisessa terveyskeskuksessa nesteytyksessä, kun mikään ruoka ei enää kestänyt sisällä. Olisi varmaan pitänyt käydä useamminkin, mutta alkuun sitä tuli vain sinniteltyä.

Kokeiltua tuli pahoinvoinninestolääkkeet, B-vitamiini, pahoinvointirannekkeet jne. Mistään ei loppupeleissään kuitenkaan oikeastaan apua ollut. Voin sanoa, että aloin jo pelkäämään syömistä, sillä kaikki tuntui aiheuttavan pahan olon ja oksentamisen ja se oli ihan kamalaa. Sairaslomalla olin melkein koko kevään, sillä töissä ollessani jouduin välillä katkaisemaan puhelun ja juoksemaan vessaan oksentamaan tai asiakkaiden välissä vietin aikani vesssassa. Illalla olin kotona uupuneena, sillä en ollut uskaltanut syödä paljonkaan työpäivän aikana ja oksentaminen väsytti tyystin. Niin kamalalta kuin se kuulostaakin: en osannut nauttia alkuraskaudesta oikeastaan ollenkaan.

Kaikki tutut hehkuttivat raskausajan ihanuudesta ja kuinka siitä tulisi nauttia "pienistä" vaivoista huolimatta. Välillä tuntui, että kukaan ei tajunnut kuinka hankala minun oli olla. Sanoivat vain että pahoinvointi kuuluu raskauteen ja sitä nyt on kaikilla. Tunsin syyllisyyttä siitäkin etten osannut nauttia raskaudesta, sillä pahoinvointi tuntui ottaneen minusta vallan. Kotona en pystynyt aukaisemaan jääkaapin ovea tai täyttämään tiskikonetta, sillä hajut sai minut samantien oksentamaan. Siivoamaan en myöskään kyennyt, sillä fyysinen rasitus myös aiheutti oksentamisen. Olin niin heikossa kunnossa etten mitään pystynyt tekemäänkään. Pienillä lenkeillä kävin mieheni kanssa, niilläkin saatoin kesken kaiken oksentaa tai sitten fyysinen rasitus aiheutti oksentelun voimakkaana myöhemmin. Mieheni siis hoiti koko talouden kevään ajan ja siitä olen niin kiitollinen hänelle! Mitenkähän olisinkaan selvinnyt jos hän ei olisi kantanut mehujäätä nenäni eteen ja pakottanut syömään edes jotakin kun syömisestä lopulta tuli peikko! Ruoista eniten pahoinvointia aiheutti: jäätelö + muut maitotuotteet, mehut, salaatti,leipä, kana, liha, marjat, rasvaiset ruoat erityisesti pizza ja grilliruoka eli oikeastaan kaikki! Ja osaa näistä en pysty laittamaan vieläkään suuhuni.

Elokuu meni töissä, jolloin istuminen aiheutti kovaa selkäkipua. Töissä oli myös hirmuinen kiire ja yritin kovasti laittaa kaiken mahdollisimman hyvin valmiiksi sijaiselleni. Tämä vei voimia paljon! Ja toksemiaepäily aiheutti stressiä vielä lisää. Syyskuun ensimmäisen viikon olin lomalla. Tämä viikko meni vielä kovasti selkäkipuillen ja uupuneena. Mutta sitten tuntui kuin koko raskaus olisi kääntynyt päälaelleen. Minulla oli vihdoin energiaa!

Viimeisistä viikoista olen nauttinut suunnattomasti. Vaikka selkä välillä kipuilee ja yöunet jäävät vähiin, minulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen lepäämällä päivällä. Minulla ei ole kiire mihinkään ja saan tehdä asiat omaan tahtiin. Vihdoin minusta tuntuu että olen alkanut nauttimaan tästä raskaudesta ja tästä olen suunnattoman onnellinen, sillä luulin että sitä en tule kokemaan lainkaan! Minun on hyvä olla ja nautin täysin rinnoin siitä että pystyn laittamaan kotia valmiiksi vauvalle, seurustelemalla masuvauvan kanssa: paijaamalla ja juttelemalla. Minua ei pelota synnytys vaan olen tällä hetkellä hyvin rauhallisin mielin.

Tämä vauva on hyvin toivottu ja rakastettu ollut koko raskauden ajan! Olimme mieheni kanssa suunnattoman onnellisia kun saimme vihdoin kaipaamamme toisen viivan raskaustestiin, kun tunsin pienen ensimmäiset potkut, kun huomasin vatsani kasvavan, mutta se peikko siinä rinnalla esti nauttimasta tästä kaikesta täysin rinnoin, toisin kuin nyt, pystyn nauttimaan ja se on ihanaa!<3

Neuvola ja ultrakuulumisia, täällä ollaan täysaikaisia rv 37+0poks!

Täällä ollaan täysaikaisia! :D Enää kolme viikkoa laskettuun aikaan ja taas pitää ihmetellä että miten nämä viikot niin nopeasti menee....

Neuvolassa kävin eilen ennen ultraan menoa ja tällaisia kuulumisia sieltä :)

Hb: 114 (laskenut viime viikosta, tällöin 124, mutta minä olen hieman huonosti noita rautatabletteja muistanut viime viikolla ottaa
Sf mitta: 32cm, pysynyt samana viime viikosta
Paino: +100g/vko, painoa tullut ensimmäisestä neuvolasta 4kg
Verenpaine: 122/88
Tarjonta: raivotarjonnassa ja kiinnittynyt
Syke: +142
Liikkeet: ++
Pissa puhdas

Sairaalakäynnin kuulumiset tosin olivat hieman jännempiä ;) Minulle sattui aivan ihana lääkäri joka teki ultran, sisätutkimuksen ja tutki lantion. (mutta vaikka ihana lääkäri olikin, minä en ymmärrä että miksi kesken tutkimuksien teon pitää vastata puhelimeen??, tätä taitavat kaikki sairaalan lääkärit harrastaa..)

Vauvan kokoarvio: 3220g
lapsivettä normaalisti
Lantio normaali, mahtuu synnyttämään alakautta. (sisätutkimus ja tuo lantion tutkiminen tuntui muuten todella epämiellyttävälle ja sattui vähän, tästä taisikin Evelyn jo blogissaan aiemmin mainita)
Kohdunsuu auki 1,5cm ja lääkärin mukaan paikat hyvin kypsät ja epäili että tilanne vaikuttaa siltä että vauva voisi syntyä lähiaikoina!! Nähtävästi siis ne viikon ajan tulleet menkkajomotukset on valmistelleet paikkoja, vaikka ne eivät mitään hyvin kivuliaita ole olleetkaan. Mutta eihän sitä tosiaan tiedä, lääkäri sanoi että voi mennä hyvin laskettuun aikaan astikin, mutta kovasti sitä epäili.. 18.10 (LA) on uusi lääkärikäynti, jolloin tarkistetaan vauvan koko ja lapsiveden tilanne, mikäli ei ole ennen sitä syntynyt. Lääkäri sanoi että vauvan painoarvio laskettuna aikana olisi n. 3800-3900g.

Että tämmöisiä kuulumisia tänne. Eilinen tutkimus ja päivän shoppailu kaupungissa kyllä varmaan hieman aiheutti rasitusta. Pientä veristä valkovuotoa tuli eilisen illan ajan ja illalla sitten kovotteli ja pienesti supisteli, mutta ne sitten rauhoittui ja vauvakin liikkui eilen illalla paljon. Täällä toivotaan tosin että vauva vielä malttaisi masussa pysyä, sillä mies on selän takia sairaslomalla, eikä pysty ajamaan!! eikä kotonakaan ole vielä kaikki valmiina. Minä olen koko ajan ajatellut että vauva menee yliaikaiseksi, joten olen ihan rauhassa laitellut paikkoja kuntoon ja olisi vielä paljon tehtävää! Saa nähdä miten käy...

Tässäpä muuten vielä kuvaa eilisen ompelupuuhailuilta.. Eksyin kangaskauppaan ja ihastuin noihin kankaisiin ja niistäpä sitten vielä eilen illalla valmistui pussilakanasetti muruselle :)

Ihanaa postia ja saamisia

Osallistuin Tiinan blogissa arvontaan ja onnistuin voittamaan tämän ihanan setin, jonka posti toi perjantaina tullessaan. Kiitos siis Tiinalle ihanasta palkinnosta! Oli todella mieluinen, nuo pienet tumput todella suloiset ja tuo voide ihanan tuoksuista!!

Siskoani näin myös perjantaina pitkästä aikaa ja hän onnistui yllättämään minut ihanalla itsetehdyllä lahjalla :) Nämä pienet tumput ja tossut tulevatkin olemaan myös vauvalla kotiintulovarusteilla. Odotin että äitini olisi nämä tehnyt, mutta siskoni olikin nopeampi! <3 Minusta on niin ihanaa saada erityisesti itsetehtyjä juttuja lahjaksi! eivätkös olekin ihanat ja täysin siihen äitini tekemään villapukuun sopivat!

Kiitokset Jenni, Tuittu ja Heli kommenteistanne edelliseen postaukseen :) Sain teiltä todella hyviä vinkkejä!

Sairaalakassi ja isyyspakkaus

Nyt on tosiaan sairaalakassi pakattu sekä itselle ja vauvalle. Vauvalle kassi on ollut pakattuna jo useiden viikkojen ajan, sillä sitä oli paljon mukavampi pakata, kuin omaa kassia. Kehtuutti hirveästi omaa kassia ruveta pakkaamaan, mutta pakko oli jotakin mukaan laittaa, sillä meiltä sairaalaan on matkaa reilu 70km, joten ei ihan pyörähtämällä olla hakemassa mitään puhelimen laturia, jos sellainen sattuisi unohtumaan.

Vauvan kassiin tuli pakattua:
- Vaippoja: sekä kertakäyttö että kestovaippoja (luulen kuitenkin että nuo kestot on vielä liian isoja, joten ensimmäiset viikot joudutaan varmaan kertakäyttövaipoilla menemään)
- Kotiintulovaatteet: Setit kokoja 50-62
- Tutti
- Harsoja
Pakkasin samalla kassiin myös kaikkea muuta kuten perusrasva matkakoossa, hoitoalunen jne. että kassi olisi sitten aina valmiina mikäli johonkin sitten vauvan kanssa lähdettäisiin kunhan hieman isompi on. Tämä kassi tulee tosiaan vauvan hoitokassina toimimaan, joten ajattelin että nuo pienet lisäykset voivat kassissa jo valmiina olla ja sitten voi lisäillä kassiin aina tarpeen mukaan kaikenlaista. Tässäpä kuvaa meidän murusen kotiintulovaatteista (mummon neuloman villapuvun olisin halunnut laittaa kotiintulovaatteeksi, mutta on valitettavasti vielä liian iso):

Omaan kassiin tuli pakattua:
- Vaatteet kotiinlähtöä varten
- Alushousuja, mikäli ne sairaalan alushousut onkin epämukavia. En nimittäin yleensä noista verkkokankaisista tykkää....
- Siteitä
- Liivinsuojia
- Shampoo, hoitoaine, deodorantti
- Miehelle pientä evästä: muutama suklaapatukka, energiajuoma ja limpparia, pakastimessa on pari hampurilaista jotka olisi tarkoitus myös mukaan ottaa, mikäli synnytys sattuu yöllä, sillä osastolta ei saa poistua ja kanttiini ei tietenkään ole auki yöaikaan.
- Puhelimen laturi
- Kamera ja kameran laturi
- Lehtiä + kirja luettavaksi

+ lappu vielä kassin päälle jossa muistutetaan ottamaan mukaan: neuvolakortti, rahapussi ja puhelin. Ne nimittäin varmaan unohtuisivat tällaiselta lahopäältä kiireen keskellä kotiin.

Muistinkohan nyt kaikki laittaa listaan? Saattaahan noista kasseista muutakin löytyä, mutta taitaapi noissa listoissa nuo kaikkein tärkeimmät olla. Lisäilkää kommentteja mikäli jotakin puuttuu :)

Isyyspakkausta olen omalle rakkaalle tekemässä ja jotakin pientä on jo hankittunakin. Huomenna olisi tarkoitus lähteä shoppailemaan, joten sieltäpä pitäisi sitten loput ostokset toivon mukaan löytää tai sitten tilaan jonkun nettikaupan kautta. Haluaisin kovasti vielä esim. tutin jossa lukee isin muru, ruokalapun, jonkun pullon varpajaisia varten (olisiko ehdotuksia pullosta? konjakista ei nimittäin mies tykkää yhtään), body+ hattu jossa lukee isin muru jne.

Tuosta bodysta mietin että osaisinko tehdä sen itse, kun minulla on sellaista tulostuspaperia, jonka voi silittää tulostamisen jälkeen kankaalle. eli ostaisin jonkun bodyn ja silittäisin siihen tekstin. Onko kenelläkään teistä kokemusta? Onko miten kestävä? ja miten wordilla saa tehtyä tekstistä peilikuvan?? Vinkkejä otetaan vastaan :)

Tällä hetkellä isyyspakkauksessa kasassa on:
- Maailman paras isä- muki
- Limenvihreät kuulosuojaimet vauvalle (isin harrastukset tuppaa olemaan hieman kovaäänisiä)
- korvatulpat isälle
Eli vielä paljon kaikenlaista puuttuu...

Loppuun vielä muistutus kilpailusta: Koska nuppu syntyy? Käykäähän laittamassa arvausta kehiin, mikäli ette vielä ole kommenttia käyneet jättämässä. Kilpailun palkinto on kohta tehtynä ja laitankin palkinnosta kuvaa blogiin, kunhan sen vielä saan kauniiksi viimeisteltyä :) Jos 20 kommenttia täyttyy niin laitetaanpa sitten vielä pieni arvontakin kaikkien osallistujien kesken pystyyn! siihen palkinto on vielä kehitteillä...


Muoks: Minä onnistuin! Tässäpä yksi osa lisää valmiina isyyspakkaukseen :) ja oli muuten helppo!

Kilpailu: Koska "nuppu" syntyy?

No niin, arvoisat lukijat 30 päivää tosiaan laskettuun aikaan, joten laitetaanpas vihdoin pystyyn veikkauskilpailu nuppusen syntymäpäivästä, josta olenkin jo muutamaan kertaan postauksissani maininnut. Samanlaisia arvontoja ovat jo monet blogiystävistäni pitäneet: kuten Jii ja Tuittu ja itse koen nämä kilpailut todella mukaviksi :)

Eli kilpailuun voit osallistua jättämällä kommenttia tähän postaukseen viimeistään 4.10.2011, jolloin tulee 38 raskausviikkoa täyteen (oletan siis itse että nuppunen ei ennen sitä maailmaan ilmaannu). Kommenttiin tulisi laittaa veikkaus syntymäpäivästä ja kellonajasta :) Veikkausta voi myös laittaa sukupuolesta ja painosta, mutta kilpailun kannalta näillä ei ole merkitystä. Veikkauksen voittaa siis lähiten nuppusen syntymäpäivää veikannut ja kilpailuhan siis todellakin ratkeaa silloin kun "Nuppu" pieni/iso "Jörö-Liisamme" maailmaan saapuu. Mikäli osallistujia kilpailuun tulee paljon, saatanpa ehkä innostua arpomaan kaikkien osallistujien keskenkin jotakin pientä, joten nyt osallistumaan! :)

Kilpailun voittaja saa siis itselleen, kuvassa näkyvän trikoisen sisustuskorin sekä etanan, perhosen ja sydämen.

Itsellä ja miehelläni ei oikeastaan minkäänlaista veikkausta ole nupun syntymäajasta, mutta pistetäänpä teille tiedoksi että itse olen syntynyt päivä ennen laskettua aikaa ja mieheni muutamia viikkoja ennen laskettua aikaa. Molempien syntymät ovat olleet hyvin vauhdikkaita :) Itse olen painanut 3800g ja mieheni hieman päälle 3kg. Parisen viikkoa sitten meidän nupun painoarvio oli siis ultrassa 2280g. Mukavia veikkaushetkiä ;)

36+0 =30 päivää laskettuun aikaan!

Tänään onkin tasan 30 päivää laskettuun aikaan, joten pikkuhiljaa saa ruveta jännittämään että milloinka sitä pieni "Jörö-Liisa" maailmaan syntyy :) Tästäpä syystä laitankin tänään vielä arvausvisailun meidän vauvan syntymäpäivästä,kunhan saan tuon palkinnon nyt mietittyä, joten olkaapas kuulolla.

Täällä on vointi hyvä ja neuvolassa käyty eilen. Vauva kasvaa ja liikkuu hyvin. Paino on pysynyt minulla melko samassa jo monta viikkoa, ensimmäisestä neuvolakäynnistä painoa on tainnut tulla n. 3kg verran. Ei turvotuksia, hb 124 rautalisällä ja SF mitta keskikäyrällä kulkee (32cm). Vähensin tuota lenkkeilyä jonkin verran ja ne selkä/issiaskivut helpottuivat, huomaa heti jos on päivällä tullut liikaa touhuttua, sillä sitten nuo kipuilut yrittää taas palata. Yöt olen saanut nukkua melko hyvin, vaikkakin herättäähän nuo vessareissut useampaan kertaan ja sitten ei meinaa uni tulla. Eilen tuli aamulla herättyä viideltä ja sittenpä päivällä pitikin nukkua useamman tunnin päiväunet.

Tässäpä masukuvaa tältä aamulta sivusta ja edestä, alkaahan tuo aikamoinen pallo jo olemaan :)

Tämä mamma on ollut nyt aktiivinen virkkaaja, innostuin nimittäin kovasti virkkaamaan sisustusjuttuja trikookuteesta ja tässäpä onkin viime päivien aikaansaannokset. Ihanaa kun nyt on aikaa touhuta kaikkea sellaista mistä tykkää!! Suosittelen teitä muitakin kokeilemaan, on nopeaa ja helppoa:

Eilen sain muuten ihanaa postia Tuitulta :) Osallistuin pieni ihme-blogissa arvailuun Tuitun vauvan syntymäpäivästä ja onnistuin arvaamaan päivän oikein, sukupuoleksi veikkasin tosin poikaa. Tuittu oli siis päättänyt minuakin ilahduttaa palkinnolla ja tällainen ihanuus postista tipahti. Tälle onkin jo paikka tiedossa hoitopöydän luota, johon olenkin kovasti jotakin kuvaa etsinyt :) Kiitos siis Tuittu kovasti!!

Niin ja loppuun vielä kiitokset viime postaukseen kommentoijille! Mahtavia kommentteja, niitä luin ilolla! Käykäähän vielä lisäilemässä kokemuksia synnytyksen kivunlievityksestä, sillä ne kiinnostavat varmasti monia ja te jotka ette vielä kommentteja ole lukeneet niin suosittelen suuresti :)

Huomasin juuri muuten että tällä postauksella ei kyllä ollut nyt päätä eikä häntää, mutta ei taida kyllä tällä tulevalla mammallakaan olla :D

Synnytysvalmennus

Eilen käytiin miehen kanssa sairaalan synnytysvalmennusta kuuntelemassa ja kokemus oli hyvä. Todella mukava kätilö oli kertoilemassa asioista sekä esittelemässä paikkoja ja tuli sellainen tunne että hyvillä ja rauhallisin mielin lähdetään sitten ajallaan synnyttämään.

Synnytysvalmennuksessa kerrottiin alkuun ihan käytännön asioista: tukihenkilön valinnasta ja tämän mukana olosta, milloin lähteä sairaalaan, mihin tulla, parkkeerata auto jne. (Tämän osion mieskin koki hyödylliseksi.) Synnytyksen eri vaiheet kerrottiin ja kivunlievitysmenetelmät. Tämä oli hyvin luentotyyppinen ja kätilö luki melko lailla suoraan dioista tekstit. Ja viimeisenä osiona oli vielä hieman parisuhteesta, jossa jouduttiin tekemään tehtävänä parille "rakkauskirje", jossa muisteltiin mihin alunperin toisessa ihastuttiin/rakastuttiin, mistä tykkää toisesta nyt, miten vauvan synnyttyä voitaisiin hoitaa parisuhdetta ja mitkä ominaisuudet puolisossa tekevät hyväksi äidiksi/isäksi. Minusta tämä osio oli aika ihana, sillä mieheni on hyvin puhumatonta sorttia ja nyt sai edes jotakin kirjoitettua ylös, vaikkakin vain vähän, mutta itku melkein tuli kun luin hänen kirjoittamansa asiat <3

Valmennuksen aikana kävimme myös katsomassa synnytyssalit ja lapsivuodeosaston, sinnepä siis suunta 7 viikon kuluessa :)

Kyselin muuten samalla tuosta antibioottitipasta että aiheuttaako se rajoitteita synnytyksessä, joka laitetaan sen streptokokki B:n takia ja kätilö sanoi että ammeeseen ei voi mennä, mutta muita rajoitteita ei ole :( Harmittaa, sillä se oli ainoa sellainen kivunlievitysmenetelmä mitä olin etukäteen ajatellut haluavani... Muuten en ole oikein mitään ajatuksia luonut tulevaan synnytykseen kivunlievitystä ajatellen, varmaan mennään sen mukaan miltä sitten tuntuu. Tosin aquarakkulat taidan jättää kokeilematta, sillä niistä olen kuullut vain huonoa palautetta...
Minkäslaisia kivunlievityksiä teidän synnytyksissä on käytetty (+kokemukset menetelmästä) tai mitä olette ajatelleet käytettävän sitten aikanaan?

Viime yö meni muuten taas hieman susille.. Meidän wannabe äiti (tällä kertaa en minä, vaan meidän pieni koiraneitokaisemme) itki "pentujaan" (=lelujaan) ja kuljetti niitä koko viime yön meidän sänkyymme. Arvatkaa oliko tämä oikeasti tuleva äiti hieman väsynyt kun aamu lopulta koitti..... Ihana valeraskaus on siis taas täällä! viimeisin valeraskaus koirallamme taisi olla tammikuussa. Mitenhän monta yötä menee sitten koiran takia valvoessa...?

Mammalomalla :)

Nyt ollaan sitten virallisesti ensimmäistä päivää mammalomalla, enää 37 päivää laskettuun aikaan :)

Mammaloman ensimmäinen päivä meneekin kotona ollessa aamupäivä ja illalla lähdetään miehen kanssa kuuntelemaan sairaalaan synnytysvalmennusta. Tämä onkin ensimmäinen ja ainut perhevalmennusosio, johon mieheni suostui lähtemään. Hän oli aiemmin kuullut ystäviltämme neuvolan perhevalmennuksista ja kieltäytyi niihin lähtemästä, kun ystävät niin niitä "kehuivat". Minä itse olen nuo valmennukset kuullut jo aiemmin, mutta olisin toivonut että mieheni olisi suostunut lähtemään edes tuolle vauvanhoitotunnille, mutta ei, jääräpää mikä jääräpää. No, mutta en halunnut ruveta pakottamaan ja onneksi tosiaan nyt lähtee tuohon sairaalan valmennukseen, minkä itse koen kaikista tärkeimmäksi. Toivottavasti siis tulee olemaan hyvä valmennus :)

Eilen kävin neuvolassa ja siellä oli kaikki hyvin. Verenpaineet hyvät, pissa puhdas, SF-mitta edelleen tasan keskikäyrällä kulkee, vauvan sydänäänet +153 ja vauva raivotarjonnassa hyvin alhaalla jo ja kiinnittynyt :) Noihin lonkan kolotuksiin sain venyttelyvinkkejä ja terveydenhoitajan mukaan myös kipugeelejä voi vähän käyttää. Nyt olen kolmen päivän ajalta jättänyt kävelylenkin väliin ja kipuilu ei ole niin pahana ollut. Terveydenhoitaja neuvoi nyt puolittamaan sitä nytkin jo lyhyttä kävelylenkkiä, jotta saan kipuilun kurissa pysymään. Aiemman toksemiaepäilyn takia minulla onkin sitten äitipolille aika parin viikon kuluttua ja seuraava neuvola viikon kuluttua, eli nyt loppuun astihan neuvolakäynnit tulevatkin viikon välein olemaan.

Ja tässäpä vielä vinkkejä teillekin, joita ystäviltäni sain:

- Verotoimistossa kannattaa käydä laskettamassa muutosverokortti etuuksia varten. Minua tämä vinkki ei vielä koske, sillä saan kolmen kuukauden ajalta vielä normaalin palkan, mutta ensi vuoden alusta käyn laskettamassa veroprosentin uudestaan. Tippuu kuulemma huomattavasti ja rahaa jää enemmän tuista käteen, joten kipin kapin verotoimistoon laskettamaan uusi veroprosentti ennen äitiysloman alkamista ellette saa palkkaa töistä. Ystäviltäni veroprosentti oli tippunut alle 10%:n.

- Muistakaahan ilmoittaa liittoon olevanne äitiyslomalla, sillä ainakin siinä liitossa missä minä olen ei tarvitse äitiysloman ajalta liiton jäsenmaksua maksaa.

Huonosti nukuttuja öitä

Yöheräilyt ovat jo pidemmän aikaa kuuluneet raskauteeni. Milloin pitää juosta vessassa, milloin jano herättää tai asentoa pitää vaihtaa. Aiemmin asennon vaihtamiseen liittyi vihlontaa nivusissa, joka sinänsä oli ikävä vaiva, mutta vielä pientä lonkkien ja lantionseudun kolotukseen verrattuna, jota on nyt esiintynyt parin viikon ajan ja tuntuu vain pahenevan! Auts!

Useampina öinä olen joutunut tosiaan ottamaan särkylääkettä, kun tuntuu että muuten en saa nukutuksi ollenkaan. Viime yönä taas tuntui että siitäkään ei mitään apua ole ja tuota juilimista/jomotusta kun sitten on pitkin päivääkin, eikä tunnu helpottavan kuin hetkeksi. Viime yönä tuli nukuttua ehkä muutama tunti, aamulla silmät ristissä tuli herättyä sillä oli niin tokkura olo. Yöllä hipsin välillä olohuoneeseen nojatuoliin torkkumaan, vaihdoin sohvalle ja takaisin makuuhuoneeseen. Voi jomotus!! Kokeiltu on siis särkylääkettä, miljoonia tyynyjä tukena, eri asentoja ja paikkoja missä nukkua, mutta ei taida oikein olla mistään apua. Muuten olo on mitä energisin ja tunnen voivani hyvin, mutta tuo kolotus kyllä rajoittaa tekemisiä. Siis jos jollakin on hyvää neuvoa lieventämään tätä vaivaa niin niitä otetaan vastaan....

Mukavaa viikonloppua teille kaikille! :) Niin ja Jiille vielä erikseen miljoonasti onnea pienestä ihmeestä!! <3

Mummolta muruselle

Tuleva mummo on ollut ahkerana ja sai tämän aivan ihanan villapukusetin valmiiksi meidän pienelle muruselle, eikös olekin kaunis!! Settiin on vielä tulossa sukat ja tumput :)

Ja sitten vielä masukuvaa :) rv34 ja edellinen masukuva vertailuna :) rv 31+2

Pitäisi kyllä melkein olla sama paita päällä masukuvaa otettaessa, näyttää kuin maha ei olisi kasvanut yhtään edellisestä masukuvasta.

Sukupuolipohdintoja

Päätimme mieheni kanssa, että pidämme vauvan sukupuolen arvoituksena syntymään saakka. Arvoittelua kotona tulee kyllä tehtyä päivittäin. Usein vauvan kanssa tulee leikittyä: potkaise jos olet tyttö, potkaise jos olet poika. Tätä leikkiä harrastavat myös sisarukseni minun mahalleni, mutta jostakin kumman syystä potkua ei ole kummankaan kohdalla kertaakaan tullut :D

Minun mieheni on alusta asti ollut varma että vauva on poika. En tiedä mistä hänelle tuo tunne on tullut. Liekkö miehillä jotenkin toive omasta pojasta vai mikä sen tekee. Mutta vehkeet kuulemma vauvalta löytyy ja sellaiset rakenneultrassa olisi kuulemma näkyneet.. :)

Minulla välillä oli todella varma tunne pojasta ja välillä tuli taas tunne että pieni on varmasti tyttö. Tällä hetkellä ehkä kallistun kuitenkin poika-ajatukselle. Seuraavat ajatukset ovat tehneet minun päähäni tämän ajatuksen:

- Äidilläni on me 4 tyttöä ja siskollani 2 tyttöä, molemmilla heillä on SF mitta kasvanut yläkäyrän yläpuolella raskauden aikana, samalla tavalla kasvaa myös siskoni vatsa joka tällä hetkellä odottaa, mutta minulla käyrä kasvaa oikein nätisti keskikäyrällä

- Äidilläni ja siskollani ei ole ollut ollenkaan oksentelua raskauden aikana, pahoinvointia vähän, mutta ei niin pitkään kuin mitä minulla kulki

- Siskoni molemmilla tytöillä oli mahassa usein hikka ja minun vauvallani taas on melko harvoin ja se alkoikin melko myöhään.

- Minun mahastani on monet sanoneet että se on selvä poikamaha

- Minun siskoni on nyt raskausaikana ollut hyvin äkäinen ja hermostuu pienistäkin asioista kun taas minä olen ollut melko rauhallinen. Tästä päättelen, että meille on varmasti tulossa eri sukupuolta olevat vauvat.. Moni muukin asia on mennyt meillä ihan eritavalla, kun taas hänellä toisen siskoni kanssa samalla tavalla.

- Siskollani oli raskausaikana iho todella huonossa kunnossa. Minun ihoni taas ei ole kukkinut lainkaan koko raskauden aikana.

Tässäpä päätelmiä siis siihen että miksi epäilen, että meille olisi poikavauva syntymässä. Mitäpäs te luulette tällä hetkellä: kumpi meille olisi tulossa? Monet teistä muistaakseni mahastani päättelivät tyttöä :)

Monissa blogeissa on ollut arvontaa vauvan syntymäpäivästä ja minusta ne arvonnat on olleet tosi kivoja, joten luulen että minä myös sellaista arvontaa tulen laittamaan käyntiin jossakin vaiheessa. Pitää vain ensin keksiä jotakin kivaa palkintoa :) Joten seurailkaa!

Lomalla!

Nyt sitä ollaan niinku lomalla! :) Ihan mieletön tunne oli kävellä työpaikalta eilen pois ja ajatella että tänne ei sitten töihin olla tulossa mahdollisesti yli vuoteen. Olo oli hieman haikea kun tykkään työstäni kovasti ja mietityttää että mitenkä se sijainen pärjää. Mutta onneksi minulle tuli tosi mukava ja napakka sijainen ja uskon että työni on hyvissä käsissä mammaloman ja mahdollisen hoitovapaan ajan!

Onneksi tosiaan oli vain kaksi päivää mitä viikolla kävin töissä, sillä sen verran paljon koski tuo istuminen selkään ja olin niin poikki että heti piti käydä nukkumaan kun töistä kotiin pääsin. Eilinen työpäivä oli vain 5tuntia ja minun piti sen jälkeen nukkua kolmen tunnin päiväunet ennen kuin jaksoin tehdä mitään kotona ja illallakin uni meinasi jo tulla yhdeksän aikoihin. Eli kyllä huomaa että ei sitä enää työkuntoinen ole.

Suurempia suunnitelmia en oo lomalle/mammalomalle haalinu, mutta ajatellut olen, että:

- Voisi kyläille sellaisten kaverien luona, joita ei ole pitkään aikaan nähnyt
- Neuloa vauvalle jotakin ja myös siskon tulevalle vauvalle
- Siivota kotona loput kaapit
- Nauttia lukemisesta ja hyvistä leffoista
- Käydä koiran kanssa päivittäin pienellä lenkillä (voinnin ja jaksamisen mukaan)

Eli melko rauhallista ja rentouttavaa touhuilua, eikä mitään stressiä :)

Ihanaa viikonloppua toivottelen siis teille kaikille <3 Täällä nautitaan tänään hyvästä seurasta, ruoasta ja leffasta :)