Np-ultra

Nyt se kauan odotettu np-ultra sitten on ohi. Viime yö tulikin jännitettyä niin paljon, että unet jäi melko vähälle ja sinä aikana mitä nukuin näin unta siitä että myöhästyin ultrasta tai onnistuin menemään sinne vääränä päivänä. Näin ei kuitenkaan tullut tänään käymään, vaan oikeaan aikaan oltiin rakkaani kanssa liikenteessä ja pääsimme näkemään meidän pienen murusen.

Minulla oli kyllä tuosta ultrasta aivan erilainen kuva, kuin mitä se sitten olikaan siellä paikan päällä. Harjoittelussa joitakin vuosia sitten ollessani olin katsomassa lääkärin tekemiä ultria ja hän ei kyllä kovinkaan paljoa asiakkaalle kertonut mitä sieltä katselee. Tällaista olin odottanut tänäänkin, mutta yllätys oli niin positiivinen. Minulle sattui aivan ihana kätilö, joka kertoi todella tarkkaan mitä kaikkea kuvassa näki ja mitä hän milloinkin katsoi vauvasta. Hän vastaili myös kaikkiin kysymyksiini, todella kivasti ja sai minulle todella rauhallisen olon. Täyden kympin saaa kyllä palvelusta tämä kätilö :) Niskapoimu oli 1,1, joten normaali ja muutenkin kaikki rakenteet mitä tässä ultrassa piti näkyä näkyi hyvin ja kunnossa vaikuttivat olevan. Ensi viikkoon siis pitää vielä jännittää sitä yhteistulosta ultrasta ja verikokeesta. Laskettua aikaa ei lähdetty vaihtamaan, joten murusen LA onkin siis 18.10 nyt ihan virallisesti :) Nähtävästi lääkärikin vielä lopulta pyörähti huoneessa ja kävi tarkistamassa vielä korkeiden alapaineiden takia kohdun virtaukset. Nekin oli kunnossa. Normaalistihan minulla onkin normaalit paineet, mutta neuvolassa mitattuna aina olleet yli 90. Sainkin siis tehtäväksi mittailla arvoja myös kotona, jota olenkin tehnyt ja arvot ovat olleet 75-82väliltä, eli normaalit.

Kovasti siellä murunen viuhtoi käsiään ja jalkojaan ja välillä taas oikein rennosti siellä selällään rötkötti. Minua rupesi ihan naurattamaan, kun minulle tuli mieleen meidän pikku koira, jolla myös on tapana meidän sängyllä  selällään makoilla käpälät kattoon päin :) En kuitenkaan kehdannut kätilölle sanoa, että vertasin meidän pientä masuasukkia meidän koiraan :D Täällä onkin päivä mennyt ihastellessa tätä kuvaa, voi että! miten voikin tuommoinen pieni kasvaa niin nopeasti. Viimeksi kun nähtiin niin pieni oli vajaa sentin ja nyt pää-perämitta on jo 60mm! Meijän rakas <3