Pahoinvointi jatkuu...

Kiitos teille kaikille ihanille tsempityksistä! <3 Minulla ei ole ollut viime viikolla kuin iltaisin internet käytössä ja silloin olen täällä pahoinvoinnin kourissa ollut, joten jäänyt kirjoittelut viime viikolla vähemmälle. Eli kyllä, pahoinvointi ja oksentelu edelleen jatkuu, mutta hengissä ollaan! Ehkä hieman pahoinvointi helpottanut, mutta vähintään kolme kertaa tulee päivässä oksennettua ja tämän jälkeen onkin olo ihan sippi ja pitää nukkua. Väliaikoina on joko huono-olo ja närästää tai sitten on nälkä ja mietin että mitähän uskaltaisi syödä ja mikä olisi helppoa oksentaa. Tuntuu että elämä pyörii tällä hetkellä vain pahoinvoinnnin ympärillä, mutta eipä tälle mitä voi. Päivittäin olen pyrkinyt käymään sisarusteni luona hieman kylässä tai miehen kanssa kävelemässä, jotta ei kunto ihan nuupahtaisi ja että mieliala pysyisi hyvänä. Tämän jälkeen olenkin taas ihan väsynyt, ja usein oksennan kun olen liian pitkään pystyssä tai jos tulee fyysistä rasitusta. Eilinen meni jo melko hyvin, ja olin onnellinen kun selvisin niin vähillä oksennuksilla, mutta illalla oksensin sitten taas kahta kauheammin vanhempieni luona ja olin syönyt siellä pelkästään omenan iltapalalla, eli etukäteen ei voi aavistaa miten päivä tulee menemään.

Huomenna pitäisi mennä taas aamulla verikokeisiin ja katsotaan nuo nestetasapainoarvot. Viime viikolla natriumarvo oli hieman matalalla. (verikoe oli otettu sen tiputuksesta pari päivää) ja sitten joku toinen arvo taas oli koholla, joka kertoi siitä että kehossa oli ollut liiaan vähän nestettä. Saa nähdä ovatko arvot korjaantuneet. Lääkärille ajattelin kuitenkin vielä varata ajan ja pyydän lisää sairaslomaa, ei minusta vielä töihin ole, kun syömiset ei sisällä pysy ja voimat vähissä. Toivotaan että työterveyslääkäri ymmärtää. Näin yhtenä yönä painajaisen lääkärissäkäynnistä ja siinä lääkäri ei uskonut ollenkaan pahoinvointiini ja sanoi minun vain kuvittelevan pahanolon ja aiheuttavan itse oksentelun. Lääkäri oli sitten sisarelleni antanut purkin mielialapillereitä ja käskenyt tämän syöttää niitä minulle salaa. Unessa suutuin lääkärille ja huusin ja raivosin kamalasti, heräsin tähän raivoamiseen: tärisin ja olin ihan hiestä märkänä. Pari tuntia meni valvoessa, kun tuo uni tuntui jotenkin niin aidolta, enkä saanut itseäni rauhoittumaan.

Toivon tosiaan että teille muille ei tätä ongelmaa oksentelun suhteen tule, on nimittäin todella voimia vievää ja mielialaa alentavaa! Huomenna vaihtuu muuten taas viikot *poks* ja 16. raskausviikko alkakoon :)