maanantai 16. toukokuuta 2011

Harjoitussupistuksia...

Täällä on jo pitkään mietitty minkälaisia nuo harjoitussupistukset ja supistukset mahtaa ollakaan. Niin moni on puhunut että harjoitussupistukset on sellaisia että vatsa tai siis kohtu kovettuu ja se ei koske.. Näin ajattelin sen olevan ja mietin että eihän minulla sellaisia ole ollut. Ihan löllö vatsa aina!

Eilen sitten kotona ollessa tuli yhtäkkiä ihan outo tunne. Ensin oli tosi hankala hengittää, sitten alavatsan molemmin puolin tuntui kipua, joka sitten siirtyi myös selkäpuolelle, tuntui kuin kaikki selän lihakset olisi ihan jumissa. Minä jo astmalääkettä vetäisin kun ajattelin alkuun että astmakohtausko minulla on alkamassa? mies ohjasi minut pitkälleen ja hieroi selkääni, jokusen tovin se kesti ja sitten loppui. Mietin että mikä ihme tämä on, kunnes tajusin että se taisi olla supistus? ja ei muuten tainnut olla ensimmäinen kerta, sillä silloin rv12 kun minulla todettiin Streptokokki B virtsasta, minulla oli vähän samantyyppinen hengenahdistus, tosin kipua ei ollut selässä. Ja näitä hengenahdistusjuttuja on muutamaan kertaan ollut ja samantyyppisillä alavatsakipuilulla, tosin ilman selkäkipua. Näitä alavatsakipuja olen välillä liitoskivuiksi ajatellut ja olen miettinyt että onpa ne välillä erilaisia. Sillä yleensä liitoskipuja tuntuu erityisesti nopeissa liikkeissä tai yskimisissä, aivasteluissa jne. Ja sitten ajattelin että kylläpä se astmakin ikävästi näin raskaana ollessa oireilee, kun minulla ei yleensä astmakohtauksia ole, avaava lääke ei kuitenkaan ole kovin auttanut näihin hengenahdistuksiin.. Mutta enpä ajatellut että nuo harjoitussupistuksetkin noin inhottavalta tuntuu!! Auts!

Tänään sitten neuvolantädin kanssa juttelin ja hän oli myös sitä mieltä että tuo eilinen oli selkeästi supistus ja sitten laittoi minulle taas lähetteitä labraan. Pitäisi viedä virtsanäyte, streptokokki B emättimestä ja sitten vielä hiivanäyte.. Yhtä labrassa ravaamista ja purkkiin kusemista, huoh!

Kertokaahan kokeneemmat et miltä teillä harjoitussupistukset/supistukset tuntuu?? ja milloin teillä niitä ensimmäisen kerran alkoi tuntumaan?

7 kommenttia:

  1. Mulla supistaa aina kun menen makaamaan selälleni. Kohtu menee kivikovaksi ja pömpöttää hölmön näköisenä. Kipeetä ei kuitenkaan tee. Muistaakseni nää kivuttomat supistukset alko joskus viikon 18 hujakoilla.

    Viikon 20 tuntumassa alkoi tulla kävellessä satunnaisia supistuksia pistävän kivun kera. Kävelyä pahempi on kuitenkin pyöräily, joka herkistää vielä enemmän supistuksille.

    Ihan asiaankuuluviahan noi harjotussupistukset on, mutta kivuliaista versioista en kyllä tykkää, kun aina iskee huoli :/

    VastaaPoista
  2. Mulla harkkasupistukset alkoivat viikolla 18 ja olivatkin sitten siitä lähtien melkein jokapäiväinen riesa. Hiukan nekin jo pehmensivät paikkoja, vaikkevat olleet ollenkaan kipeitä. Joten peloissani olin, todella. Kannattaa käydä tarkistuttamassa kohdunsuun tilanne silloin tällöin jos supparit jatkuu. Nimittäin ne kivuttomatkin saattavat tehdä tuhojaan siellä, saati jos ovat kivulaita. Eiväthän kaikki kipeätkään supparit ole pahasta, mutta varovainen kannattaa olla :) En halua pelotella, mutta tuo tilanne on vain itselleni niin tuttu, että oli pakko mainita :)

    VastaaPoista
  3. Miula supisti YHDEN ainoan kerran ennen lapsivesien menoa.

    Töissä pelattiin pingistä ja ilmeisesti pallon perässä kyykkiminen sai aikaan sen, että kotiin tultua, masu meni ihan kivikovaksi ja oli jotenkin aran tuntuinenkin kun käänsin kylkeä.

    Tuosta yhdestä supparista mainitsin äitipolilla seuraavalla viikolla, rv sillo 24+, ja kohdunsuu katottiinkin ultralla. Ei ollu saanu mitään aikaiseksi. ;)

    VastaaPoista
  4. Ei ole mulla ollut vielä tähän mennessä lainkaan mitään supistuksia, tai en ole huomannut jos on ollut. Aika kivuttomasti ollaan tähän asti päästy (rv 18+5). :)

    VastaaPoista
  5. Mä tiedostin ensimmäiset harjoitussupistukset raskausviikolla 16+0. Aluksi se tuntui pienenä paineentunteena vatsalla (kun kohtukin oli vielä aika pieni), ja kohtu oli aivan pinkeä ja kova. Olin kuitenkin noistakin huolissani, kun niitä tuli kaikenlaisesta pienestäkin rasituksesta wc-pöntölle istumista/nousemista myöten, ja kestivät välillä viisikin minuuttia. sanottiin kuitenkin neuvolasta, että ne on ihan harmittomia, eikä tarvitse välttää niitä/liikuntaa.

    Raskausviikolla 20+5 tuli pitkän päivän päätteeksi ensimmäisen kerran alavatsakipua mukaan noihi, eli kohdun kiristyksen tunteeseen liittyi myös alavatsalla vannemainen puristava kipu, joka meni ohi vain levolla. Tuona samana iltana tuli myös sellaisia voimakkaita kohdunpuristuksia, joiden aikana oli työläämpi hengittää. Seuraavana aamuna tutkittiin, eikä ne ollu mitään kohdunsuulla tehneet, mutta sain kuitenkin 4 päivää sairaslomaa riittävän levon turvaamiseksi.

    Siitä lähtien olen ottanut tosi paljon rauhallisemmin = ei urheilua, ei pitkiä matkoja kävellen, ei nostelua/kantelua, ei raskaita kotitöitä/kaupassa käyntiä... ja supistukset onkin sillä vähenneet. Silti aina aika ajoin myös noita viheliäisen tuntuisia vihlovia tai puristavia supistuksia tulee, ja ne tosiaan laittaa hengittämään ihan eri tavalla. Viime viikolla neuvolassa tutkittiin, ja kohdunsuu oli pehemennt, mutta ei lyhennyt tai auennut. Nyt 25+4, ja varvoasti mennään päivä kerrallaan.

    Itse sanoisin, ja minullekin on sitä joka paikasta toitotettu, että kipeän tuntuisia supistuksia pitää välttää, koska ne voi tehdä kohdunsuulla hallaa, ts. edistää ennenaikaista synnytystä. Harvoin kuitenkaan yksittäisistä haittaa on.

    VastaaPoista
  6. Kiitokset ihanat monista kommenteista! <3 Aikas vähän löysin mistään mitään tietoa et millaisia nämä harjoitussupistukset ovat.. Onneks tuon sunnuntain jälkeen ei kai oo mitään supistuksia tullu.. Kyllä tää raskausaika ei ihan oppikirjoista lukemalla selviä.. nii paljo kaikkee asiaa joita ei tiiä ennen ku kokee!

    Tuittu: Siun blogia mie kävinkin eilen jo ennen siun kommentointia kurkkimassa, ku muistelinkii et sie sairaslomalla olit kyseisen syyn takia ollut.. Kyllä tää blogimaailma on niin paras!

    VastaaPoista
  7. Juu, niin paljon, mitä ei tiedä, mitä ei ole ikinä ennen omassa kehossaan kokenut. Se on mielenkiintoista ja hämmentävää. Pelottavaakin välillä ;) Mutta ihanaa, että vertaistukea löytyy ainakin täältä!

    VastaaPoista