maanantai 28. helmikuuta 2011

Sydän lyö pum-pum-pum...

...Niin vauvan, tulevan äitykän kuin isinkin sydän! <3 Täällä ollaan ihan pyörryksissä! Lääkäri näki ultrassa pienen elävän ihmisenalun - meidän vauvan! joka vastasi viikkoja 6+1 - 6+3, eli hieman pienempänä, niin kuin jo etukäteen ajattelinkin! Ja eilinen ilta meni itkeä tihrustaessa, kun alkoi tulemaan pientä vuotoa. Lääkäri kuitenkin sanoi sen olevan normaalia ja kohdussa vaikuttaa kaikki kunnossa olevan, onneksi! Nyt ei ainakaan tarvitse jännittää kohdunulkoista tai tuulimunaa, joten jospa tässä seuraavat viikot hieman rauhallisemmilla mielin menisi eteenpäin.


Kävi muuten hieman huono tuuri kun tultiin ultrasta pois, vastaanottohuoneen aulassa sattui muutamia tuttuja ja yksi sukulainenkin. Semmoiset ilmeet oli heillä, että ei varmaan ollut vaikea arvata miksi lääkärin vastaanotolla yhdessä mieheni kanssa kävimme. Tänä viikonloppuna siis kerrotaan vanhemmille ja toivotaan että kukaan sukulaisista ei ole ehtinyt ensin, toivotaan että ei! Nyt siis pitäisi vaan keksiä joku ihana tapa kertoa tuleville isovanhemmille :) Jonkinlaista korttia olin ajatellut, johon ultrakuvan kopioisin, mutta entäpä teksti? Hyviä vinkkejä otetaan vastaan :)

6 kommenttia:

  1. Oi ihanaa, toivottavasti meillä on perjantaina samat tuntemukset :) Mennään muutes täysin samassa, jos minun viikot pysyy siinä mitä luulen, eli nyt on 6+3 :) Minulla vuoto on luojan kiitos loppumassa, nyt vain valkovuoto on rusehtavaa, eikä se tule edes ulos asti. Kyllä helpotti :) Masussa on kyllä semmosia tuntemuksia ja olen ihan turvoksissa (+mitkä tissit!!), että ihme jos ei tuolla ole asukasta :)

    Mieheni aikoo kertoa raskaudesta vanhemmilleen (joille tämä on ensimmäinen lapsenlapsi) sanomalla, että mitä mummo ja pappa :D Sanoin kyllä, että no jos jotenkin hieman fiksummin...? :)

    - Noonis

    VastaaPoista
  2. Noonis: Täällä pidetään teille peukkuja :)Tuu sit heti kertomaan et miten kävi! Hienoa että vuoto on loppumassa, huomasin että se tekee superepävarman olon. Miulla on kans turvonnu tissit hulluna (ja ne on muuten normaalistikin jo isot) tekee vähän tiukkaa saada villakangastakin nappi kiinni rintojen kohdalta. Housut myös puristaa hulluna ku on mahaki turvoksissa, onneks legginssit on muodissa, farkkuja en tod pysty pitämään kun ahdistaa! kokeilin muuten yhdessä kaupassa mammafarkkuja, miten mukavat! mutta ei nyt vielä voi kuitenkaan niihin siirtyä :)

    Ihan hauska tapa tuokin olisi :) Hauska olisi katsoa että minkä aikaa menee ennen kuin tajuaisivat mistä on kyse :D Me ehkä voitaisiin miehen vanhemmille kertoa tänään, minun vanhemmat tulee reissusta vasta maanantaina ja ei kehtaa tekstiviestiäkään laittaa, joten joutuu nyt vähän aikaa odottamaan (voi tätä malttamattomuutta, haluisin kertoo heti!)

    VastaaPoista
  3. Voi kun ihania uutisia täällä. :)
    Paljon onnea teille!

    VastaaPoista
  4. Haluttas itelläki kertoa kyllä jo, aateltiin tossa 2 viikon päästä kertoa :) Mulla puristi tänään jo farkkulegginsit mahaa vaikka niissä on kuminauhavyötärö! :D Pelottaa, että mahdunko kuukauden päästä enää mun häämekkoon :P Jospa tästä ei nyt heti pahemmin turpois :) Ostin muuten ite jo reilu viikko sitten äitiyshousut, halvalla ku sai, mutta ne on vielä kyllä isot :)

    - Noonis

    VastaaPoista
  5. Miraana: Kiitos :)

    Noonis: Ootko sie menossa naimisiin?:) Ihan hyvä varmaan ostaa jo noita mammavaatteita, siellähän ne kaapissa säilyy ja odottaa. Sitäpaitsi , eihän välttämättä semmoisia mieluisia sitten myöhemmin löydykään kun valikoimat on kuitenkin aika suppeita.

    VastaaPoista